Hep!
Taas pienen paussin jälkeen pääsen palaamaan blogin pariin! Ollaan kiidetty lomien jälkeen hirvittävää vauhtia ja se aika mikä keikoilta on jäänyt, on mennyt tehokkaasti MGI:n kanssa studiossa levyn kanssa puurtaen – tai sitten siihen biisejä kirjoittaen! Kova meininki, eikä puutu paljoa enää! Mutta tämä blogimerkintäni ei kerro nyt levystä, vaan Emma-Gaalasta, johon osallistuimme toista vuotta putkeen. Tälläkin kertaa esiinnyimme – ja tällä kertaa hoidettiin myös pystiä kotiin! Cheek pokkasi ansaitusti vuoden hiphop/dance/r&b-albumin Emman, onnea!
Voittajan on helppo hymyillä!
Jo viime vuonna esiintyneinä, päivän kuvio oli meille jo melkoisen tuttu. Paikalla Linnanmäen Peacock-teatterissa piti olla jo aikaisin iltapäivällä, luvassa oli kenraaliharjoitukset, erilaisia info- ja pressitilaisuuksia artisteille, ym. ym. Televisioidun lähetyksen ollessa kyseessä, asiaan kuuluu myös meikki. Kyllä, meikki. Meillekin. Haha! Tässä Luoma ja TS meikissä – sorry jätkät!
TS nätiksi! :D
Luoma luonnonkauniina! :D
Esitimme gaalassa Cheekin hittisinkun, Jos Mä Oisin Sä, ja erikoisuutena tänä vuonna käytimme kertosäkeessä mieskuoroa! Huh! Homma toimi kundien kanssa tosi hyvin ja paikan päällä oli musiikkiväki ihmeissään. Porukka diggaili tosi paljon meidän vedostamme ja todella moni tuli kehaisemaan illan päätteeksi – Lauri Tähkästä lähtien. Mielestäni koko illan hauskinta antia on tavata eri genreissä vaikuttavia kollegoita ja turista kuulumiset. On myös siistiä päästä kokemaan tyypit julkisen kuvan takana ja nähdä miten he hommaansa hoitavat – edes sen yhden gaalassa esitetyn biisin verran. Räppäreitä ei tänä vuonna paikalla näkynyt liiemmin, (ei kyllä viime vuonnakaan) paikalla oli kuitenkin lisäksemme Cheekin voittaman Emman jakanut Redrama, sekä vuoden tulokkaaksi ehdolla ollut Aste.
Redmen
Rzy, meitsi, Luoma & Aste takahuonetunnelmissa.
Ylipäänsä, gaalaa dominoi tänä vuonna naisväki. Chisu ja Anna Puu kipittelivät palkintopuheisiin vuorotellen – ja monta kertaa. Sanottavasti en huomannut kenestäkään silminnähtävää pettymystä palkitsemattajäämisestä, tosin Vesterinen Yhtyeineen kirjaimellisesti ”repi pelihousut”, Anna Puun pokattua vuoden tulokkaan pystin, hahah!
Takahuone-tontut
Tapahtuman paljonpuhutut jatkot pidettiin tällä kertaa Helsingin The Circus -yökerhon tiloissa. Käytännössä homma tarkoitti sitä, että gaalaväki siirtyi TV-lähetyksen loputtua Circukseen, jossa odotti kutsuvieraita varten herkullinen illallinen. Muuten ohjelmaa ei ollut sen kummemmin, mutta jo aiemmin kehaisemani toisten artistien kanssa tutustuminen ja juttelu sai jatkua ehkä vielä alkuiltaa rennommissa merkeissä. Jatkoilla meillä oli jo aika vankka edustus, sillä seuraan liittyivät mm. Cheekin hovituottajaksi noussut hittinikkari-duo Millionaire Men, Rähinä Recordsin ”hallitus” (Elastinen, Iso-H, Tasis, Uniikki ja Andu) ynnä muita. Hyvin porukka tuntui jatkoilla viihtyvän, merkillepantavaa on Suomessa käsittämättömän hyvin (triplaplatinaa) menestynyt saksalais- rockabilly-coverpumppu Baseballs, jonka kundit viihtyivät mestoilla myöhään ja ilman pienimpiäkään tähden elkeitä. Itse en poikien musisoinnista välitä, mutta tosi mukavia äijiä olivat ja jalat maassa. Kaikin puolin Emma-ilta oli varsin onnistunut. Nukuttuani kauneusunet romanttisesti miksaaja-mestarimme, Kassun, kanssa Hotelli Presidentissä, starttasin keikkaviikonloppuun joka sisälsi kovat vedot Lohjalla (Lojo) sekä Hyvinkäällä.
MMEN-Juspe, minä ja jotain pesisjengiä.
Nyt maanantaina matka jatkuu Goom-risteilylle, jossa kanssamme kreisejä opiskelijoita viihdyttävät muistaakseni K-System ja Haloo Helsinki. Keikkatahti on nyt todella tiukkaa ja levynteko on loppusuoralla, mutta koetan silti tännekin ehtiä kirjoittaa! Ihan näillä näppäimillä saadaan myös viralliset uutiset tuosta meikämannen soololevyn julkaisusta.. ;)
Seuraavaa merkintää odotellessa tsekatkaa ihmeessä Cheekin uusi musiikkivideo Viihdyttäjä-kappaleesta, meininki on tuttuun tapaan kova!
Seuraavaan kertaan!
- Brädi
P.S. Olen muuten ehkä Suomen kovin räppäävä kummisetä. Tänään ristittiin jo kolmas kummilapseni, kova kundi, Mico Viljami Seppälä, josta olen kovin ylpeä! Jes.
No niin, nyt on hetki aikaa istahtaa alas ja kertoa teille vähän reissusta. Olimme (Herrasmiesliiga + DJ Luoma) siis tammikuun 11. – 18. päivä lomamatkalla Miamissa, Floridassa. Matkustimme Miamiin keskellä Floridan kylmintä tammikuuta 20:een vuoteen, mutta kylmyyden pelko oli loppujenlopuksi turha. Myönnettävä on, että loman pari ensimmäistä päivää vaatetus oli tyyliä farkut ja huppari, mutta keskiviikosta eteenpäin nautimmekin jo ihan kevyesti hellelukemista. Sen verran kuitenkin osuttiin väärään sesonkiin, että oletusarvoista ranta- ynnä bilemeininkiä viikkomme ei sisältänyt, ennemminkin aktiivista alueeseen tutustumista, shoppailua, ruokaa ja ylipäänsä hauskaa yhdessäoloa ja lomafiilistä. Kirjoittelen nyt yleisesti, mikä oli meininki.
Asustelimme komeasti hotelli Hilton Downtownissa, joka nimensä mukaisesti sijaitsee Miamin Downtownissa, Biscayne Boulevardilla. ”Kotikatumme” varrella oli juurikin nämä musavideoista tutut, isot pilvenpiirtäjähotellit, pankit ja business-centerit, sekä NBA-joukkue Miami Heatin upea kotiareena, American Airlines Arena. Ikävä kyllä Heat oli juuri vieraspelikiertueella, joten matsia emme päässeet kuitenkaan näkemään.
American Airlines Arena
Hotellihuoneen ikkunasta...
Hotellin terassilta
TS brunalla hotellin altaalla..
Hotellin ikkunasta pt. 2
Periaatteessa siinä hotellin lähimaastossa oli ”tylsä” pyöriä, toki isoja ja hienoja rakennuksia oli siisti fiilistellä ja ihmetellä ja melko lyhyen kävelymatkan päässä oli kivasti rantaan sijoitettu Miami-mittapuulla pieni ostoskeskus jonka ravintoloista pystyi fiilistelemään satamameininkiä ja hienoja veneitä ym. ”Kotikulmat” oli kuitenkin äkkiä nähty ja periaatteessa joka päivä heilahdimme vuokra-autolla vähän kauemmas Downtownista. Suosittelen vahvasti auton vuokraamista, siitä on Miamissa paljon apua. Kiinnostavat mestat ovat melko kaukana toisistaan ja Miamissa ei ilmeisesti ole samanlaista loistavaa julkisen liikenteen verkkoa kuin esim. New Yorkissa, jossa metrolla on tosi helppo liikkua. Me ainakin koimme, että autosta oli tosi paljon apua, joskin parkkeeraaminen oli jokapäiväinen helvetti. Meillä oli alla ensin hauska Jeep Wrangler rättikatolla, mutta vaihdoimme autoa puolessavälissä reissua muskelikkaampaan Dodge Chargeriin, joka sitten palvelikin paremmin kuin hyvin.
Sika ja kiesi
Sika 2. ja kiesi
Kotihuudeilta
On myönnettävä, että iso osa ajastamme meni erilaisten ostoskeskusten kiertelyyn. Keskukset sijaitsivat järjestään pienen ajomatkan päässä ja kiertelimme niitä kehutuimpia ikäänkuin retkiluontoisesti. Järkyttävän kokoiset ostosparatiisit upeine myymälöineen olivat melkoinen motivaattori suomalaiselle vaateyrittäjälle…Luoma ja TS olivat ensimmäistä kertaa jenkeissä ja on sanottava, että pojat olivat aikalailla silmät ymmyrkäisinä niiden sniikkerihyllyjen edessä! Suosikiksemme nousi hieno Aventura Mall, mutta kiva oli myös hieman kansanomaisempi Dolphin Mall. Designer-muotiin ja lähes pelkästään huippukalliiden suunnittelijoiden liikkeisiin pohjaava Bal Harbour Shops oli myös pysäyttävä kokemus, mutta meikäläinen saa vielä vähän räpätä, ennenkuin sieltä juuri mitään ostettavaa löytyy, hahah! Paikallinen Pointguard, Shoe Gallery, oli myös kiva nähdä, kuten myös sneaker-hullujen paratiisi Air Traffic Control Miami. Sporttista ja urbaania vaatetusta löytyi kyllä yllinkyllin, Foot Lockereita, Champs Sportseja ja kumppaneita oli oikeasti lähes joka korttelissa! Seuraavaksi muutamia kuvia ostosreissuilta:
Bal Harbour
ATC
ATC
ATC
Dolphin Mall
Luoma @ Nike, Dolphin Mall
Shoe Gallery
Helppo olla fani...
"Kuhan on hyvät kengät, mikäs siin on kulkiessa.."
Toisin kuin moni luuli, poikaporukassa tehty reissu ei ollut rymyretki Miamin rannoille. Kävimme nimittäin peräti yhden kerran yöelämässä! Jotta näkisimme sitäkin puolta, kävimme kehutussa Club Mansionissa, jossa juhlittiin kyseisenä iltana r&b-prinsessa Amerien synttäreitä. Sunnuntai-iltana samassa mestassa olisi ollut Fabolous livenä ja muutenkin paikka on hiphop-väen suosiossa. Mansionin meininkiä voi kurkistaa heidän kotisivuillaan TÄÄLLÄ. Yksi ilta yöelämää siis riitti, mieluummin mentiin illalla johonkin mukavaan ulkoilmaravintolaan syömään rauhassa ja fiilistelemään kävelykatujen kuhinaa. Ehkä koko reissun suosikkipaikakseni nousi Lincoln Road Miami Beachin alueella, joka on muistaakseni kahdeksan korttelin mittainen iso kävelykatu, jonka varrella on kauppoja, klubeja ja ravintoloita. Sinne päädyttiin toistuvasti viettämään aikaa ja nauttimaan koko ajan lämpimämmistä päivistä.
Lincoln Rd.
Sunnuntaipäivän käytimme roadtrippiin kohti etelää. Ajelimme Keysiin, eli Floridan eteläkärjestä lähteville saarille, joiden viimeisenä on Key Westin pieni kaupunki, josta on enää muistaakseni 150 km Kuubaan. Saaria yhdistää maailman pisin veden päälle rakennettu moottoritie, ja voin kertoa, että oli aika makoisat maisemat merelle ja kaikennäköisiä otuksia kuhiseville suo-alueille! Key West oli aivan mahtava! Aikanaan merirosvojen tukikohtana toiminut, värikkään historian omaava kalastajakylä oli tosi hauska kokemus merirosvomuseoineen ja iki-ikivanhoine puurakennuksineen. Todellinen vaihtoehto karata arjen paineita karkuun. Suosittelemme ja vahvasti!
Key West
Kuistilla Key Westissä
Key Westin kukot...
Key Westin katukuvaa
Key Westistä saatiinkin sitten ihan mukava kontrasti seuraavan päivän muutaman tunnin hengaukselle New Yorkin keskustassa, odotellessamme koneen vaihtoa seitsemisen tuntia. Ihan kuin olisi aikamatkalla ollut, niin olivat eri maailmat. Yleisesti ottaen reissu oli tosi rentouttava ja mukava, mitään suurempia ongelmia ei ollut. Hauskimmaksi tötöilyksemme voisi laskea, kun eräänä päivänä päivän päätteeksi emme löytäneetkään autoamme sieltä, mihin olimme sen jättäneet. Hiukan kuumottava tilanne, kun vuokra-auto on hävinnyt. No, emme sitten olleet parkkeerauspaineissamme huomanneet, että auto oli jollain pankin asiakaspaikalla, jossa oli hinaus-uhka asiattomille parkkeeraajille! Auto oli hinattu paikalliselle autovarikolle, josta saimme lunastaa sen 210$ vastaan, hahaa!
Pidin Miamista tosi paljon ja takaisinkin voi mennä – vaikkapa sitten sitä rantalomaa tarkemmin ajatellen. Oli myös silmiä avaavaa käydä taas vaihteeksi paikassa, joka saa arvostamaan koti-Suomen turvallisuutta ja systeemin toimivuutta. Miamissakin näkyi todella hyvin amerikkalaisen yhteiskunnan ongelmat, sosiaaliturvan huonous, huumeet, mielenterveysongelmat ja köyhyyden ja rikkauden tyly ero, vaikkapa vain yhden korttelin sisällä. Narkkarit, kodittomat, sotien silpomat veteraanit – kaikki olivat läsnä koko ajan, kaiken sen loiston ja runsauden keskellä. En ala tässä sen tarkemmin analysoimaan, mutta ajatuksia reissu herätti näiltäkin osin ja olen kotimaastani kiitollinen. Tottakai nautin suunnattomasti niistä asioista, joita Yhdysvalloissa fanitan, varsinkin kun koripallo- ja hiphop-ihmisenä kyseiset asiat ovat niin käsittämättömän paljon paremmin esillä. NBA- ja NCAA-korista tuli koko ajan useammaltakin kanavalta ja radiosta ei tarvinnut Baseballsia ja PMMP:tä kuunnella. On se vaan hienoa. :)
Musiikista sen verran, että ylipäänsä ja yllättävänkin vahvasti myös ns. urbaanin musiikin radioasemilla musiikkipuolen ehdoton ykkösartisti oli Lady Gaga! Mimmi oli soitossa muistaakseni neljän eri sinkun voimin – aika vakuuttavaa. Muita hittejä olivat Jay-Z:n Empire State of Mind, Trey Songzin ja Fabolouksen Say Ahh, Rihannan Hard, Iyazin Replay ja Young Moneyn Bedrock. Soittolistat ovat muuten sielläpäin vaikkapa Suomen NRJ:täkin pienempiä, hittejä buustataan ihan hirveästi ja aika äkkiä siihen rotaatioon kyllästyy. Tässä muuten uunituore, todella hauska video Ludacrisin uuteen sinkkuun How Low, joka oli myös kovassa soitossa ja selkeästi tulossa isoksi hitiksi:
Tässä vielä muutama nettisivu mainitsemiini reissun mestoihin liittyen, voitte kurkkia lisätietoa ihan virallisilta sivuilta:
Ehkäpä siinä oli nyt jotakin – ainakin alkuun..saatan palata reissuun vielä myöhemmin ja laittaa ainakin lisää kuvia, kunhan saan muiden kundien kameroiden sisällön haltuuni! Mukavaa viikkoa kaikille! Laitetaan vielä Ludacrisin seuraksi kotimaista väriä, nimittäin jos joku ei ole huomannut, FINTELLIGENS julkaisee helmikuussa uuden albumin ja uuden sinkun video on jo ulkona! Biisin nimi on Mikä Boogie ja meininkihän on luonnollisesti kova. Tästä videota että pätkähtää! Päts!
Miaminreissu on takana onnistuneesti. Pahoittelen, etten saanut loman aikana kirjoitettua blogia, joku jo tuolla herjasikin. Miami oli upea, hieno, iso..mitä nyt vaan, mutta pääsin aivan käsittämättömän huonosti nettiin reissussa. Heikkoja langattomia verkkoja siellä sun täällä – en katsonut tarpeelliseksi kirjoitella mitään ”morjesmorjes, ai että on hauskaa”. Kotona odotti paljon kertynyttä hommaa Pointguardilla, levyhommia ja tietenkin taas kasvavissa määrissä keikkaa. Pyrin tekemään tiivistelmän reissusta tänne mahdollisimman pian, pyydän kärsivällisyyttä! Allaolevassa kuvassa puhelimella napsaistua näkymää hotellimme lähellä olleesta rantaravintolasta – ja vähän kuvaa ”kotikadulta”, jossa TS tekee parhaansa pilatakseen maiseman.. :)
Musiikkiuutisia sen verran, että Cheekin kanssa keikkailu jatkuu taas lomien loputtua, Helmikuu näyttää todella hurjalta. Keikkakalenterin löydätte Popgramin sivuilta, eli TÄSTÄ. Brädi-levyn julkaisu- ym. uutisointi lähestyy myös ja voin kertoa, että levyn miksaushommatkin alkavat näinä päivinä. Nyt on akut ladattu lomilla ja kevättä kohti mennään motivoituneena ja todella kovaa. Pysykää mukana! Muistutan vielä Facebook- fan pagesta, johon pääset osoitteella www.facebook.comBradi03 – sinne vain sekaan tämän blogin seuraamisen oheen, jos olet FB-ihmisiä!
Terkut jengille lentokentältä! Liiga lähtee nyt Rick Rossin, Trick Daddyn, DJ Khaledin, Ace Hoodin ja kumppaneiden mestoille Miamiin! Koitan raportoida paikanpäältä! Takeoff!
Vuosi vaihtuu – ja perinteiseen tapaan Herrasmiesliiga julkaisee uuden version Ei Pahalla Mut Tahallaan – biisistä! 2010 version voit ladata TÄSTÄ uudenvuodenjuhlien tunnariksi! Biisiä voi paukuttaa myös YouTubesta komeiden kuvien kera – TÄSTÄ!
